Käsitteet
Alkuomavastuu on asiakkaan maksama osuus korvattavista lääkkeistä kalenterivuoden alussa. Alkuomavastuun täytyttyä asiakas voi saada lääkeostoistaan korvausta (ks. Alkuomavastuu).
Alkuperäisvalmiste on vaikuttavan lääkeaineen kehittäjän tai tämän oikeuttaman tahon markkinoille tuoma lääkevalmiste.
Annosjakelun aloituksella tarkoitetaan hetkeä, jolloin lääkäri tekee päätöksen asiakkaan lääkityksen siirtämisestä annosjakeluun. Sen jälkeen asiakkaan lääkityksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus arvioidaan.
Asiakas on henkilö, jolle lääke on määrätty.
Apteekkipalkkio on Kelan apteekille maksama palkkio, jonka suuruus on 0,85 € / asiakkaan korvattavia valmisteita sisältävä osto. Annosjakelussa apteekkipalkkio on 0,15 € / 2 viikon annosjakelujakso.
Biologinen lääke tarkoittaa biologista alkuperäisvalmistetta ja biosimilaaria.
Ex tempore -valmiste on apteekin valmistama lääkevalmiste, joka on valmistettu reseptiin kirjatun ohjeen perusteella.
Hinnoittelu tarkoittaa, että huomioidaan lääkkeen hinnan muodostukseen vaikuttavat seikat, kuten lääkevaihto, viitehinta, asiakkaan korvausoikeudet ja pakkauskokojen väliset hintaerot.
Hintaputki: Kela muodostaa hintaputket vaihtokelpoisille lääkevalmisteille neljä kertaa vuodessa. Jos vaihtokelpoinen korvattava lääkevalmiste kuuluu hintaputkeen ja valmisteella ei ole viitehintaa, asiakas saa korvauksen valmisteen koko hinnasta. Lue lisää hintaputkien muodostumisesta (Tietoa Kelasta -osio).
Hoitoannos on yhdellä annostuskerralla käytettävä annos. Esimerkiksi 1 tabletti 3 kertaa päivässä tarkoittaa kolmea hoitoannosta.
Hoitoviikko tarkoittaa lääkkeen riittoisuutta alkavina hoitoviikkoina, kun kyseessä on poikkeava lääkekohtainen omavastuu. Hoitoviikkoihin luetaan myös lääkehoitoon sisältyvät säännölliset tauot, jolloin lääkettä ei käytetä. Esimerkiksi annostusohjeella 1 tabletti 21 päivän ajan, jonka jälkeen 1 viikon tauko tarkoittaa neljää hoitoviikkoa. Hoitoviikkojen määrä lasketaan jakamalla lääkemäärän riittoisuus päivissä (esim. 28 päivää) seitsemällä.
Kallis lääke tarkoittaa, että valmisteesta (sama kauppanimi, vahvuus, lääkemuoto ja myyntiluvan haltija) on markkinoilla jokin korvattava pakkauskoko, jonka arvonlisäverollinen vähittäishinta (ilman toimitusmaksua) on yli 1 000 € (ks. Kuukauden lääkemäärä (ns. kalliit lääkkeet)).
Kelan lääkeosto- ja tilitystietojen vastaanottopalvelu on palvelu, joka vastaanottaa apteekin Kelaan lähettämän oston tiedot sekä apteekin kerran kuussa lähettämän kuukausitilityksen tiedot.
Kohtuullinen tukkuhinta on lääkkeiden hintalautakunnan vahvistama korkein tukkuhinta, jolla valmiste on korvattava.
Korvausnumero on Kelasta asiakkaalle myönnetty tiettyyn sairauteen tai lääkkeeseen viittaava numerokoodi, jonka perusteella asiakas saa korvauksen lääkkeestä tai kliinisestä ravintovalmisteesta. Korvausoikeutta eli korvausnumeroa haetaan Kelasta yleensä lääkärinlausunnolla.
Lähettäminen/kuittaaminen/toimittaminen: Kun apteekki luovuttaa lääkkeet asiakkaalle ja tallentaa oston toimitetuksi, apteekki lähettää oston tiedot Kelaan eli Kelan lääkeosto- ja tilitystietojen vastaanottopalveluun.
Lääkekohtainen omavastuu on lääkkeen hinnasta maksettava kiinteä omavastuuosuus, joka on ylemmässä erityiskorvauksessa 4,50 € ja lisäkorvauksessa 2,50 € (ks. Lääkekohtainen omavastuu).
Lääketaksa: Lääketaksa-asetuksessa määritellään lääkevalmisteiden vähittäismyyntihinnat ja niistä annettavat alennukset.
Mittatappio tarkoittaa, että osa lääkkeestä menee annostelun yhteydessä hukkaan. Esimerkiksi silmätippoja laitettaessa tippa tipahtaa silmästä ohi ja ennen insuliinin annostelua muutama yksikkö painetaan paperiin kynän toimivuuden varmistamiseksi.
Osatoimitus: Korvattujen lääkkeiden osatoimituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas saa ensimmäisellä asiointikerralla vain osan hinnoitellusta lääkemäärästä, koska apteekin varastossa ei ole koko lääkemäärää. Tällaiset osatoimitukset ovat sallittuja vain lääkkeissä, joista asiakas maksaa lääkekohtaisen omavastuun (ylempi erityiskorvaus ja lisäkorvaus).
Osto/ostokerta koostuu asiakkaalle samalla kertaa luovutetuista lääkkeistä. Toinen osto tehdään ainoastaan annosjaelluista tai poikkeavan lääkekohtaisen omavastuun lääkkeistä.
Osto on avoin, jos apteekki parhaillaan käsittelee kyseistä ostoa.
Osto on tallennettu, kun se on valmis, mutta sitä ei ole lähetetty Kelaan.
Poikkeava lääkekohtainen omavastuu on lääkkeen hinnasta maksettava kiinteä omavastuuosuus, joka on ylemmässä erityiskorvausluokassa 0,38 € / alkava hoitoviikko ja lisäkorvauksessa 0,21 € / alkava hoitoviikko (ks. Poikkeava lääkekohtainen omavastuu).
Reseptikeskus on keskitetty Kanta-palvelujen tietokanta, johon sähköiset reseptit tallennetaan.
Reseptimerkintä on erillisselvitys, jonka perusteella apteekki voi antaa korvauksen valmisteesta. Lääkkeen määrääjä voi tehdä reseptimerkinnän vain silloin, kun korvaamisen lääketieteelliset edellytykset täyttyvät potilaan kohdalla. Reseptimerkintä voi koskea rajoitetusti peruskorvattavaa lääkettä, rajoitetusti erityiskorvattavaa lääkettä tai korvattavaa perusvoidetta. Reseptimerkinnästä käytetään myös nimitystä erillisselvitys.
Rinnakkaisjakeluvalmiste on lääkevalmiste, jonka rinnakkaistuontia tai -jakelua harjoittava yritys tuo maahan ja jolla on sama myyntilupa kuin alkuperäisjakelijan valmisteella (Euroopan unionin keskitetty myyntilupa). Rinnakkaisjakeluvalmisteella on sama kauppanimi kuin alkuperäisvalmisteella ja pakkauksessa on merkintä ”rinnakkaisjakelija”.
Rinnakkaistuontivalmiste on alkuperäisvalmiste, jonka rinnakkaismaahantuoja tuo maahan toisesta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta ilman alkuperäisvalmistajan lisenssiä. Rinnakkaistuoja on valmisteen rinnakkaistuontimyyntiluvan haltija. Rinnakkaistuontivalmisteella on yleensä sama kauppanimi kuin alkuperäisvalmisteella.
Rinnakkaisvalmiste on rinnakkainen lääkevalmiste ensimmäisenä käyttöön tulleelle valmisteelle eli alkuperäisvalmisteelle. Rinnakkais- ja alkuperäisvalmisteessa on sama vaikuttava aine ja sitä on sama määrä samassa annostusmuodossa. Kun alkuperäislääkkeen patentti on rauennut (= patentti ei enää ole voimassa tai patenttisuoja on päättynyt), saavat muutkin kuin alkuperäislääkkeen kehittäjä tuoda myyntiin oman rinnakkaisvalmisteensa.
Sama biologinen lääke tarkoittaa keskenään vaihtokelpoisia valmisteita, joilla on täysin sama kauppanimi (suoratuonti-, rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakeluvalmisteita).
Suorakorvaus tarkoittaa, että asiakas saa korvauksen lääkkeistään jo apteekissa, jolloin asiakkaan ei tarvitse hakea korvausta jälkikäteen Kelasta.
Suorakorvaustietojen kyselypalvelu on Kelan ylläpitämä palvelu, josta apteekki saa sähköisesti asiakkaan ajantasaiset suorakorvaustiedot sekä alku- ja vuosiomavastuun kertymätiedot.
Suorakorvauskoodi eli korvausrajoituskoodi on Lääketietokannassa (ja apteekkien valmistehinnastossa) oleva merkintä, joka rajoittaa korvattavan lääkkeen suorakorvausta. Korvausrajoituskoodilla saatetaan esimerkiksi rajoittaa korvausta siten, että lääke on korvattava vain tietyssä käyttöaiheessa. Apteekin on huomioitava asia lääkkeitä suorakorvatessaan.
Terveydenhuollon ammattihenkilörekisteri on Valviran ylläpitämä valtakunnallinen rekisteri, jonka tietoja Kela välittää apteekeille. Rekisterin avulla apteekki voi tarkistaa, onko lääkkeenmäärääjällä oikeus lääkkeen määräämiseen.
Vaihtokelpoiset lääkevalmisteet –luettelo on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean laatima ja ylläpitämä luettelo keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista, joiden vaikuttava aine ja määrä ovat samat ja jotka ovat keskenään biologisesti samanarvoisia. Luettelo päivitetään neljännesvuosittain ja julkaistaan Fimean verkkosivuilla.
Viitehinta muodostuu, kun viitehintaryhmän edullisimman valmisteen hintaan lisätään 0,50 €. Lääkkeiden hintalautakunta määrittelee viitehinnat neljännesvuosittain.
Viitehintaryhmä: Keskenään vaihtokelpoisten lääkkeiden muodostama ryhmä, johon sisältyy vähintään kaksi kaupan olevaa korvattavaa lääkevalmistetta, joista vähintään toinen on rinnakkaisvalmiste, rinnakkaistuontivalmiste tai rinnakkaisjakeluvalmiste. Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) vahvistaa viitehintaryhmät 4 kertaa vuodessa. Katso Lääkeyritysten neljännesvuosi-ilmoituksiin liittyviä käsitteitä (Tietoa Kelasta -osio).
Viitehintaryhmään sisältyvät samaa lääkeainetta sisältävät valmisteet, jotka ovat koostumukseltaan samanarvoisia ja joita myydään kooltaan toisiaan vastaavissa pakkauksissa.
Viitehintajärjestelmässä Kela maksaa järjestelmään kuuluvista lääkkeistä korvauksen enintään viitehinnasta. Tietyissä tilanteissa, kun lääkevaihtoa ei voida tehdä esimerkiksi saatavuusongelman, lääkärin vaihtokiellon tai epilepsian vuoksi, korvaus voidaan kuitenkin maksaa valmisteen hinnasta.
Vuosiomavastuu on asiakkaan maksama kalenterivuosittainen omavastuuosuus, jonka täytyttyä asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen (ks. Vuosiomavastuu ja lisäkorvaus).