Valtion korvaus muista kustannuksista
Tällä sivulla on kerrottu valtion korvauksesta seuraavanlaisissa tilanteissa:
- Sairaalasiirto Suomessa
- Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan
- Ambulanssilentoon liittyvät erityismenettelyt
- Ostopalvelu
- Tulkkaus- ja käännöskustannukset
- Apuvälineet ja hoitotarvikkeet
- Etäpalvelut
- Ensihoito
Ota yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen (Tietoa Kelasta -osio), jos haluat kysyä kustannuksen korvattavuudesta.
Sairaalasiirto Suomessa
Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta sairaalasiirron kustannuksista, jos asiakas on sisäänkirjoitettuna potilaana siinä julkisen terveydenhuollon yksikössä, josta hänet siirretään.
Jos potilasta ei ole sisäänkirjoitettu siihen julkisen terveydenhuollon yksikköön, josta hänet siirretään toiseen hoitoyksikköön Suomessa, valtion korvausta ei makseta. Kela voi korvata matkakustannukset joko asiakkaalle tai kuljetuspalvelun tuottajalle, jos palvelun tuottaja on myöntänyt asiakkaalle suorakorvauksen.
Lue lisää ensihoidon ja kiireettömän sairaankuljetuksen suorakorvausmenettelystä.
Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan
Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta sairaalasiirrosta toiseen Pohjoismaahan. Näissä tilanteissa on kyse toisessa Pohjoismaassa asuvasta potilaasta, joka on saanut hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ja joka siirretään jatkohoitoon toiseen Pohjoismaahan.
Korvauksen edellytyksenä on, että potilas on sisäänkirjoitettu hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon ja hänet siirretään sairaalahoitoon asuinmaahansa.
Sairaalasiirtoja muihin maihin ei korvata.
Julkinen terveydenhuolto arvioi sairaalasiirron tarpeen, huolehtii siirron järjestelyistä ja maksaa siirron kustannukset. Julkinen terveydenhuolto voi hakea korvausta sen jälkeen, kun on maksanut siirron kustannukset.
Jos sairaalasiirto tehdään ambulanssilentona, julkisen terveydenhuollon pitää noudattaa ambulanssilentoon liittyvää erityismenettelyä.
Ambulanssilentoon liittyvät erityismenettelyt
Julkisen terveydenhuollon on toimitettava ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannuksista Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen kirjallinen selvitys ennen lennon järjestämistä. Kela vastaa julkisen terveydenhuollon yksikölle kahden työpäivän sisällä selvityksen saapumisesta. Katso kansainvälisten asioiden keskuksen yhteystiedot (Tietoa Kelasta -osio).
Kun julkisen terveydenhuollon yksikkö harkitsee ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuutta, sen pitää ottaa huomioon
- potilaan lääketieteellinen tila
- potilaan tahto
- lennosta aiheutuvat kustannukset suhteessa muuhun kuljetustapaan.
Paluumatkan järjestämisessä on painotettava lääketieteellisiä perusteita.
Jos selvityksessä ei ole kaikkia edellä mainittuja asioita, Kela pyytää asiasta lisäselvitystä julkisen terveydenhuollon yksiköltä.
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen soveltamiskäytännössä lähtökohta on, että potilas pitää hoitaa ensisijaisesti oleskelumaassa. Potilasta ei voida kuljettaa kotimaahan vastoin hänen tahtoaan. Hänellä on kuitenkin oikeus päästä kotimaahansa niin halutessaan, jolloin kuljetuksen voidaan katsoa olevan osa hoitoa.
Kela ei automaattisesti myönnä valtion korvausta selvityksen perusteella. Kela tutkii muiden edellytysten täyttymisen, kun julkinen terveydenhuolto hakee valtion korvausta.
Julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta ambulanssilennosta sen jälkeen, kun se on maksanut lennon kustannukset.
Ostopalvelu
Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta ostopalveluna järjestetyn hoidon kustannuksista. Terveydenhuoltoa voi hankkia ostopalveluna esimerkiksi toiselta hyvinvointialueelta tai yksityiseltä terveydenhuollon palveluntuottajalta.
Julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta sen jälkeen, kun se on maksanut hoitokustannukset hoidon antajalle.
Valtion korvaus ostopalvelusta maksetaan sille hyvinvointialueelle, joka on maksanut kustannukset.
Jos julkinen terveydenhuolto hankkii järjestämisvastuulleen kuuluvan hoidon ostopalveluna toisesta EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Isosta-Britanniasta tai Pohjois-Irlannista, hoitokustannuksista on oikeus saada valtion korvausta. Näissä tilanteissa valtion korvausta voidaan maksaa myös ulkomaille tehdyn matkan kustannuksesta, jos kyseessä on sisäänkirjoitetun potilaan matkakustannukset. Jos potilasta ei ole sisäänkirjoitettu ja hän maksaa ostopalvelutilanteessa matkakustannukset itse, hän voi hakea jälkikäteen sairausvakuutuslain mukaista korvausta Kelasta.
Jos hoito hankitaan ostopalveluna jostain muusta kuin EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Isosta-Britanniasta tai Pohjois-Irlannista, oikeutta valtion korvaukseen ei ole.
Tulkkaus- ja käännöskustannukset
Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta, jos tulkin käyttäminen on perusteltua potilaan hoidossa.
Valtion korvausta ei voi saada potilaan hoidossa tarvittavien asiakirjojen käännöksistä.
Apuvälineet ja hoitotarvikkeet
Julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta potilaan hoitoon liittyvistä apuväline- ja hoitotarvikekustannuksista osana hoitokustannuksia.
Etäpalvelut
Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta terveydenhuollon etäpalveluista. Hoito-oikeustodistuksen kopio on toimitettava Kelaan valtion korvaushakemuksen liitteenä, kuten muissakin tilanteissa.
Jos asiakas saa hoitoa etäyhteyden avulla ollessaan ulkomailla, julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta vain, jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa tai jokin seuraavista asiakirjoista:
- Kelan myöntämä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti
- Kelan myöntämä todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
- toisen maan myöntämä ennakkolupa S2 tai E 112.
Ensihoito
Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta ensihoidon kustannuksista, jos hyvinvointialue järjestää ensihoidon osana omaa toimintaansa.
Jos hyvinvointialue hankkii ensihoidon yksityiseltä palveluntuottajalta tai pelastustoimelta, kustannuksista ei yleensä voi saada valtion korvausta. Palveluntuottaja voi hakea Kelasta sairausvakuutuslain mukaista korvausta.