Suorakorvausmenettely
Kela voi tehdä suorakorvausmenettelyä koskevan sopimuksen sellaisen yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan kanssa, joka on rekisteröity palveluntuottajarekisteri Soteriin (valvira.fi). Rekisteröinnistä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskevassa laissa (741/2023) (finlex.fi) (jäljempänä valvontalaki).
Palveluntuottaja voi aloittaa toimintansa jo ennen suorakorvaussopimuksen tekemistä. Jos palveluntuottajalla ei ole Kelan kanssa sopimusta suorakorvausmenettelystä
- palveluntuottaja perii asiakkaalta palvelun koko hinnan
- palveluntuottaja antaa asiakkaalle tutkimus- ja hoitomääräykset ja selvityslomakkeet syntyneistä kustannuksista toimenpiteittäin
- asiakas hakee korvausta jälkikäteen Kelasta.
Valvontalain tilapäinen sääntely
Valvontalain tilapäisestä sääntelystä säädetään väliaikaisella lakimuutoksella (finlex.fi). Tilapäinen sääntely on voimassa 1.2.2025–31.12.2026.
Tilapäisen sääntelyn piirissä oleva yksin toimiva palveluntuottaja voi aloittaa toimintansa, kun se on jättänyt rekisteröintihakemuksen Soteriin. Lue yksin toimivalle sote-palveluntuottajalle suunnatut ohjeet valvontalain tilapäisestä sääntelystä (valvira.fi).
Tilapäisen sääntelyn vaikutus suorakorvaussopimuksiin
1.2.2025 alkaen Kela voi tehdä suorakorvausmenettelyä koskevan sopimuksen yksin toimivan yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun palveluntuottaja on jättänyt hakemuksen Soteri-rekisteröintiä varten. Palveluntuottajan tulee olla tilapäisen sääntelyn piirissä.
Palveluntuottaja perii asiakkaalta omavastuun
Jos palveluntuottajalla ja Kelalla on sopimus suorakorvausmenettelystä, palveluntuottaja perii asiakkaalta omavastuun. Omavastuulla tarkoitetaan hintaa, josta on valmiiksi vähennetty Kelan korvaama osuus. Sen jälkeen palveluntuottaja hakee itselleen kuuluvan korvauksen tekemällä tilityksen Kelalle.
Palveluntuottaja tarkistaa asiakkaan oikeuden suorakorvaukseen
Palveluntuottaja voi myöntää asiakkaalle suorakorvauksen. Alla on kerrottu, miten suorakorvausoikeus tarkistetaan.
Palveluntuottajan, jolla on sopimus sähköisestä suorakorvausmenettelystä, täytyy aina tarkistaa asiakkaan oikeus suorakorvaukseen suorakorvaustietojen kyselypalvelusta (PALSO). Palveluntuottajalla täytyy olla käytössä sellainen järjestelmä, joka on hyväksytty Kelassa käytettäväksi suorakorvaustietojen kyselyyn. Ennen PALSO-kyselyn tekemistä palveluntuottajan täytyy varmistaa asiakkaan henkilöllisyys.
Palveluntuottaja, joka toimittaa tilitystiedot paperilomakkeella (eli käyttää lomaketilitysmenettelyä) ja joka on ottanut käyttöönsä suorakorvaustietojen kyselypalvelun (PALSO), tarkistaa asiakkaan oikeuden suorakorvaukseen PALSO-kyselypalvelusta.
Kun palveluntuottaja on ottanut käyttöönsä PALSO-kyselypalvelun, palveluntuottajan tulee käyttää vain PALSOa. Oikeutta suorakorvaukseen ei saa enää tarkistaa Kela-kortista tai Kelan myöntämästä eurooppalaisesta sairaanhoitokortista.
Palveluntuottajalla täytyy olla käytössä sellainen järjestelmä, joka on hyväksytty Kelassa käytettäväksi suorakorvaustietojen kyselyyn. Ennen PALSO-kyselyn tekemistä palveluntuottajan täytyy varmistaa asiakkaan henkilöllisyys.
Palveluntuottaja, joka toimittaa tilitystiedot paperilomakkeella (eli käyttää lomaketilitysmenettelyä), tarkistaa asiakkaan oikeuden suorakorvaukseen voimassa olevasta Kela-kortista tai Kelan myöntämästä eurooppalaisesta sairaanhoitokortista.
Jos asiakas ei pysty todistamaan olevansa oikeutettu korvaukseen, palveluntuottajan täytyy periä asiakkaalta palvelun koko hinta.
Itsenäinen ammatinharjoittaja
Itsenäinen ammatinharjoittaja tarkoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka harjoittaa ammattiaan itsenäisesti toiminimellä eikä ole palkkasuhteessa kehenkään.
Itsenäiset ammatinharjoittajat muuttuivat palveluntuottajarekisterissä 1.1.2024 palveluntuottajiksi. Muutos perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023).
Suorakorvausmenettelyä koskevan sopimuksen voi tehdä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva
- lääkäri
- hammaslääkäri
- suuhygienisti
- erikoishammasteknikko.
Itsenäinen ammatinharjoittaja ei voi liittyä toisen itsenäisen ammatinharjoittajan tekemään suorakorvaussopimukseen. Jokaisella itsenäisellä ammatinharjoittajalla pitää olla oma suorakorvaussopimus, vaikka he toimisivat samassa palvelupisteessä.
Itsenäinen ammatinharjoittaja muuttuu työnantajaksi, jos hän palkkaa terveydenhuollon ammattihenkilön. Tässä tapauksessa itsenäisen ammatinharjoittajan täytyy olla yhteydessä Kelaan, jotta suorakorvaussopimus voidaan päivittää.