B-lausunto | Asiointiohjeet | KelaSiirry sisältöön

Sähköisen B-lausunnon täyttäminen

Työkyky

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle osasairauspäiväraha on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle osasairauspäivärahasta
  • tietoa työnantajalle ja yrittäjälle osasairauspäivärahasta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle osasairauspäiväraha on tarkoitettu?

Osasairauspäiväraha on tarkoitettu työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle, joka pystyy kuitenkin palaamaan töihin ja hoitamaan osan kokoaikatyönsä tehtävistä. Osasairauspäiväraha tukee työkykyä, pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön.

Potilas voi saada osasairauspäivärahaa, jos hän

  • on 16–67-vuotias
  • on työkyvyttömyyden alkaessa kokoaikatyössä tai päätoiminen yrittäjä
  • ei voi sairauden vuoksi tehdä tavallista kokoaikatyötään
  • pystyy kuitenkin hoitamaan osan kokoaikatyön tehtävistä siten, ettei terveys ja toipuminen vaarannu
  • on sopinut työnantajansa kanssa työajan vähentämisestä 40–60 %:iin aiemmasta työajasta. Yrittäjän pitää vähentää työskentelyään vastaavalla tavalla.

Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, josta työntekijän ja työnantajan pitää sopia yhdessä. Jos työaikaa ei lyhennetä tai tehdä muita työtä keventäviä järjestelyjä, työntekijä on kokonaan poissa työstä. Tällöin hän voi saada sairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa

  • toimintakyky on palautumassa vakavan sairauden, tapaturman tai merkittävän kirurgisen toimenpiteen jälkeen
  • potilaalla on pitkäaikaissairaus, jossa on ajoittain vaikeampia jaksoja (esim. masennus tai nivelreuma).

Tietoa lääkärille ja potilaalle osasairauspäivärahasta

Jos tarvitset lisätietoa osasairauspäivärahasta, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Tietoa työnantajalle ja yrittäjälle osasairauspäivärahasta

Jos potilas on työsuhteessa, ohjaa työnantaja tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Jos potilas on yrittäjä, ohjaa hänet tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Näin kirjoitat lausunnon

Lausunnon kirjoittaa työterveyslääkäri tai muu asiakkaan työolosuhteet tunteva lääkäri.

Katso ohjeet: B-lausunto osasairauspäivärahaa varten (Yhteistyökumppanit-osio).

Huomioi myös nämä asiat

  • Arvioi työkykyä ja työkyvyttömyyden kestoa suhteessa työntekijän tai yrittäjän tavalliseen työnkuvaan.
  • Arvioi myös, millä tavalla työkyvytön työntekijä tai yrittäjä voi työskennellä osa-aikaisesti vaarantamatta terveyttään ja toipumistaan.
    • Jos työntekijällä on useampi kuin yksi työ, arviointi voi edellyttää lausuntoa myös toiselta lääkäriltä.
    • Voit arvioida työntekijän työkykyä suhteessa useampaan osa-aikaiseen työhön samalla kerralla, jos tunnet riittävästi työtehtävien sisältöä ja terveydellisiä edellytyksiä.
  • Sopikaa yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työajan lyhentämisestä ja työjärjestelyistä sekä siitä, miten työstä selviytymistä seurataan osasairauspäivärahan aikana.
    • Osasairauspäivärahan myöntäminen edellyttää, että työnantaja ja työntekijä tekevät osa-aikatyöstä määräaikaisen sopimuksen.
    • Arvioi työntekijän terveydentilaa, mahdollisuutta palata kokoaikaiseen työhön sekä sitä, hyötyisikö hän kuntouksesta.

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle sairauspäiväraha on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle sairauspäivärahasta
  • tietoa työnantajalle ja yrittäjälle sairauspäivärahasta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle sairauspäiväraha on tarkoitettu?

Sairauspäiväraha on tarkoitettu potilaalle, joka

  • on 16–67-vuotias
  • ei voi sairautensa vuoksi tehdä tavallista työtä tai siihen läheisesti verrattavaa työtä (ns. ammatillinen työkyvyttömyys).

Huomaa, että sairaus ei ole sama asia kuin työkyvyttömyys. Potilas voi saada sairauspäivärahaa vain silloin, kun hän on sairauden vuoksi työkyvytön.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.

Tietoa lääkärille ja potilaalle sairauspäivärahasta

Jos tarvitset lisätietoa sairauspäivärahasta, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Tietoa työnantajalle ja yrittäjälle sairauspäivärahasta

Jos potilas on työsuhteessa, ohjaa työnantaja tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Jos potilas on yrittäjä, ohjaa hänet tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Näin kirjoitat lausunnon

Katso ohjeet: B-lausunto sairauspäivärahaa varten (Yhteistyökumppanit-osio).

Huomioi myös nämä asiat

  • Suunnittele ja keskustele potilaan kanssa työhön paluusta ja sen tukemisesta jo työkyvyttömyyden alussa.
  • Jos olet työterveyslääkäri, kirjoita työsuhteessa olevalle potilaalle lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä viimeistään silloin, kun hän on saanut 90 päivää sairauspäivärahaa, ja tarvittaessa myös silloin, kun hän on saanut 150 ja 230 päivää sairauspäivärahaa.
    • Työterveyshuollon lausunto on sairauspäivärahan maksamisen edellytys 90 päivärahapäivän jälkeen.
    • 150 ja 230 päivän lausunnot eivät ole sairauspäivärahan maksamisen edellytyksiä, sillä ne laaditaan vain tarvittaessa.
  • Ota B-lausunnossa kantaa myös lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarpeeseen sekä potilaan edellytyksiin kuntoutua työelämään.
  • Kela voi pyytää lisäselvityksiä potilaasi tilanteesta tai tai pyytää sinua täydentämään kirjoittamaasi B-lausuntoa.
  • Kela voi lähettää potilaasi sairausvakuutuslain mukaisiin lisätutkimuksiin, jos Kelaan toimitettujen lääketieteellisten selvitysten perusteella Kelassa ei pystytä arvioimaan, onko potilas työkykyinen vai työkyvytön.
  • Jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys pitkittyy ja uhkaa jatkua yli vuoden, arvioi, tulisiko kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke kyseeseen. Huomaa kuitenkin, että työkyvyttömyyden määritelmä on kuntoutustuessa ja työkyvyttömyyseläkkeellä erilainen kuin sairauspäivärahassa.

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu?

Kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke on ensisijaisesti tarkoitettu potilaalle, jonka sairauspäivärahan enimmäisaika (300 arkipäivää) on päättymässä ja työkyvyttömyys jatkuu.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Eläke voidaan myöntää toistaiseksi, jos eläkelaitos arvioi asiakkaan kykenemättömäksi tekemään kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä, eikä hänen työkykyään voida hoidolla ja kuntoutuksella parantaa.

Kuntoutustuki voidaan myöntää, jos asiakas on määräaikaisesti kykenemätön tekemään kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä, mutta hänen arvioidaan kykenevän hoidolla ja kuntoutuksellisin toimenpitein palaamaan työhön. Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää, että potilaalla on ajantasainen hoito- tai kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella. Kela maksaa kansaneläkelain mukaisen kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen. Työeläkelaitokset maksavat työeläkelakien mukaisen kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen. Jos työkyvyttömyyden syynä on työtapaturma tai ammattitauti, potilas hakee korvausta tapaturmavakuutusyhtiöltä.

Kelan kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Potilas on 16–64-vuotias.
  • Potilaalla on sairaus, vika tai vamma, joka estää häntä tekemästä kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä.
  • Potilaan muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan. Katso tulorajat (Henkilöasiakkaat-osio).
  • Potilas on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 16 vuotta.
  • Tätä ehtoa ei ole seuraavissa tilanteissa:
  • Potilas on saanut aiemmin alle 16-vuotiaan vammaistukea.
  • Potilas asui Suomessa ja oli alle 19-vuotias, kun työkyvyttömyys alkoi.

Kuntoutustukea varten potilaalla pitää myös olla hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen pitää olla valmisteilla.

Muut poikkeukset ehtoihin:

  • Jos potilas on täyttänyt 60 vuotta, oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan lievemmin perustein kuin alle 60-vuotiaalla. Arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta, kun potilas on täyttänyt 60 vuotta ja hänellä on pitkä vähintään 10 vuoden työhistoria.
  • Sokealla tai liikuntakyvyttömällä potilaalla on oikeus kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka hän olisi työssä.
  • Vaikeasti vajaakuntoinen 16 vuotta täyttänyt nuori voi saada työkyvyttömyyseläkkeen Kelasta. Sitä voi saada, jos
    • ammatillinen kuntoutus ja nuoren kuntoutusraha ei Kelan selvitysten perusteella ole mahdollinen
    • ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana.

Työeläkelaitosten maksama kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke

Työeläkelaitokset maksavat työeläkelakien mukaisen kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen.

Lue lisää:

Tietoa lääkärille ja potilaalle kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä

Jos tarvitset lisätietoa kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Kelan maksama kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke:

Työeläkelaitoksen maksama kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke:

Näin kirjoitat lausunnon

Katso ohjeet: B-lausunto kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä varten (Yhteistyökumppanit-osio).

Huomioi myös nämä

  • Hoito ja kuntoutus ovat aina ensisijaisia työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Esitä B-lausunnossa näkemyksesi siitä, onko työkyky palautettavissa hoidolla taikka ammatillisella tai lääkinnällisellä kuntoutuksella.
  • Kun potilas hakee työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, Kela ja työeläkeyhtiöt arvioivat myös kuntoutumisen edellytyksiä.
  • Työkyvyttömyys määritellään sairausvakuutuslaissa, kansaneläkelaissa ja työeläkelainsäädännössä eri tavoin. Siksi sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkepäätös voivat erota toisistaan, vaikka potilaan terveydentila ei ole muuttunut.
    • Sairauspäivärahassa Kela arvioi työkykyä suhteessa nykyiseen työhön (ns. ammatillinen työkyvyttömyys).
    • Kuntoutustuessa ja työkyvyttömyyseläkkeessä Kela arvioi työkykyä suhteessa tavalliseen työhön, siihen verrattavaan työhön tai muuhun kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön (ns. yleinen työkyvyttömyys).
  • Päätöksen kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä tekee Kela, työeläkeyhtiö tai molemmat. Kela tekee päätöksen kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä kansaneläkkeen osalta. Työeläkkeen osalta sen tekee työeläkeyhtiö.
  • Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista, potilas hakee korvausta tapaturmavakuutusyhtiöltä.
  • Vakuutusyhtiö huomioi päätöksessään vain toimintakykyä heikentävän tapaturman, ei muita työkykyyn vaikuttavia sairauksia tai vammoja.

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu?

Kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke on ensisijaisesti tarkoitettu potilaalle, jonka sairauspäivärahan enimmäisaika (300 arkipäivää) on päättymässä ja työkyvyttömyys jatkuu.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Eläke voidaan myöntää toistaiseksi, jos eläkelaitos arvioi asiakkaan kykenemättömäksi tekemään kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä, eikä hänen työkykyään voida hoidolla ja kuntoutuksella parantaa.

Kuntoutustuki voidaan myöntää, jos asiakas on määräaikaisesti kykenemätön tekemään kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä, mutta hänen arvioidaan kykenevän hoidolla ja kuntoutuksellisin toimenpitein palaamaan työhön. Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää, että potilaalla on ajantasainen hoito- tai kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella. Kela maksaa kansaneläkelain mukaisen kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen. Työeläkelaitokset maksavat työeläkelakien mukaisen kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen. Jos työkyvyttömyyden syynä on työtapaturma tai ammattitauti, potilas hakee korvausta tapaturmavakuutusyhtiöltä.

Kelan kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Potilas on 16–64-vuotias.
  • Potilaalla on sairaus, vika tai vamma, joka estää häntä tekemästä kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä.
  • Potilaan muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan. Katso tulorajat (Henkilöasiakkaat-osio).
  • Potilas on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 16 vuotta.
    • Tätä ehtoa ei ole seuraavissa tilanteissa:
      • Potilas on saanut aiemmin alle 16-vuotiaan vammaistukea.
      • Potilas asui Suomessa ja oli alle 19-vuotias, kun työkyvyttömyys alkoi.

Kuntoutustukea varten potilaalla pitää myös olla hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen pitää olla valmisteilla.

Muut poikkeukset ehtoihin:

  • Jos potilas on täyttänyt 60 vuotta, oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan lievemmin perustein kuin alle 60-vuotiaalla. Arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta, kun potilas on täyttänyt 60 vuotta ja hänellä on pitkä vähintään 10 vuoden työhistoria.
  • Sokealla tai liikuntakyvyttömällä potilaalla on oikeus kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka hän olisi työssä.
  • Vaikeasti vajaakuntoinen 16 vuotta täyttänyt nuori voi saada työkyvyttömyyseläkkeen Kelasta. Sitä voi saada, jos
    • ammatillinen kuntoutus ja nuoren kuntoutusraha ei Kelan selvitysten perusteella ole mahdollinen
    • ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana.
  • Alle 20-vuotiaalla nuoren kuntoutusraha on ensisijainen etuus suhteessa työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työeläkelaitosten maksama kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke

Työeläkelaitokset maksavat työeläkelakien mukaisen kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen.

Lue lisää:

Tietoa lääkärille ja potilaalle kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä

Jos tarvitset lisätietoa kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Kelan maksama kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke:

Työeläkelaitoksen maksama kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke:

  • Työkyvyttömyyseläke työkyvyn heiketessä (tyoelake.fi)
  • Työkyvyttömyyseläke (tyoelakelakipalvelu.fi)

Näin kirjoitat lausunnon

Katso ohjeet: B-lausunto kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä varten (Yhteistyökumppanit-osio).

Huomioi myös nämä

  • Hoito ja kuntoutus ovat aina ensisijaisia työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Esitä B-lausunnossa näkemyksesi siitä, onko työkyky palautettavissa hoidolla taikka ammatillisella tai lääkinnällisellä kuntoutuksella.
  • Kun potilas hakee työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, Kela ja työeläkeyhtiöt arvioivat myös kuntoutumisen edellytyksiä.
  • Työkyvyttömyys määritellään sairausvakuutuslaissa, kansaneläkelaissa ja työeläkelainsäädännössä eri tavoin. Siksi sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkepäätös voivat erota toisistaan, vaikka potilaan terveydentila ei ole muuttunut.
    • Sairauspäivärahassa Kela arvioi työkykyä suhteessa nykyiseen työhön (ns. ammatillinen työkyvyttömyys).
    • Kuntoutustuessa ja työkyvyttömyyseläkkeessä Kela arvioi työkykyä suhteessa tavalliseen työhön, siihen verrattavaan työhön tai muuhun kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön (ns. yleinen työkyvyttömyys).
  • Päätöksen kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä tekee Kela, työeläkeyhtiö tai molemmat. Kela tekee päätöksen kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä kansaneläkkeen osalta. Työeläkkeen osalta sen tekee työeläkeyhtiö.
  • Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista, potilas hakee korvausta tapaturmavakuutusyhtiöltä.
    • Vakuutusyhtiö huomioi päätöksessään vain toimintakykyä heikentävän tapaturman, ei muita työkykyyn vaikuttavia sairauksia tai vammoja.

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Osakuntoutustuki

Osakuntoutustuki on määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke.

Osakuntoutustuki haetaan työeläkeyhtiöstä. Kela ei maksa sitä. Hakemukseen saa ennakkopäätöksen.

Osatyökyvyttömyyseläke

Toistaiseksi voimassa oleva osatyökyvyttömyyseläke haetaan työeläkeyhtiöstä. Kela ei maksa sitä.

Hakemukseen saa ennakkopäätöksen.

Työsuhteessa olevan potilaan pitää toimittaa Kelaan työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssään viimeistään silloin, kun Kela on maksanut hänelle 90 päivää sairauspäivärahaa.

Lisäksi työsuhteessa olevan potilaan tulee tarvittaessa toimittaa uusi työterveyshuollon lausunto Kelaan ennen 150 ja 230 sairauspäivärahapäivää.

Päivät voivat kertyä

  • yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä
  • useista lyhyistä jaksoista enintään 2 vuoden ajalta.

Kela voi keskeyttää sairauspäivärahan maksamisen 90 päivän jälkeen, jos lausuntoa ei ole toimitettu.

150 ja 230 päivän lausunnot eivät ole sairauspäivärahan maksamisen edellytyksiä, sillä ne laaditaan vain tarvittaessa.

Lausunnon voi kirjoittaa työterveyslääkäri tai muu potilaan työolosuhteet tunteva lääkäri. Ennen sen kirjoittamista pitää järjestää neuvottelu, jossa selvitetään potilaan ja työnantajan kanssa potilaan mahdollisuudet jatkaa työssä.

Lausunnossa pitää kuvata

  • potilaalla jäljellä oleva työkyky
  • potilaan mahdollisuudet jatkaa työssään eli päätelmät neuvottelusta.

Samalla B-lausunnolla voi myös hakea jatkoa sairauspäivärahaan.

Tietoa lääkärille työterveyshuollon lausunnosta

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Kuntoutus

Kelan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus on vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tai harkinnanvaraista kuntoutusta.

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten
  • tietoa harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen harkinnanvaraista kuntoutusta varten.

Kenelle vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu?

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus tukee potilaan omaa aktiivista selviytymistä arjen toiminnoista, opiskelusta ja työn tekemisestä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Kuntoutuksessa myös ohjataan läheisiä ja muita asiakkaan kanssa toimivia henkilöitä kuntoutumista tukevien toimintatapojen käyttöön ja edistämään ympäristön muokkaamista kuntoutumista tukevaksi.

Potilaalla voi olla oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Potilas on alle 65-vuotias.
  • Potilaalla on sairauden tai vamman vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toiminnoista ja osallistua niihin.
  • Kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden.
  • Kuntoutus tukee työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja niihin osallistumista.
  • Kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon.
  • Kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan tukevat suoriutumista ja osallistumista.
  • Potilaalla on ajantasainen kuntoutussuunnitelma, joka on laadittu julkisessa terveydenhuollossa hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti.
  • Jos potilas hakee psykoterapiaa, kuntoutussuunnitelmassa pitää olla lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai psykiatrian erikoislääkärin arvio psykoterapian tarpeesta ja soveltuvuudesta.
  • Jos potilas hakee neuropsykologista kuntoutusta, kuntoutussuunnitelman pitää perustua neuropsykologin tekemään neuropsykologiseen tutkimukseen.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään terapioina, kursseina ja moniammatillisena yksilökuntoutuksena.

Jos potilas on laitoshoidossa julkisessa terveydenhuollossa, hänellä ei ole oikeutta Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Tietoa lääkärille ja potilaalle vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta

Jos tarvitset lisätietoa vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Näin kirjoitat lausunnon vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten

Katso ohjeet: Näin kirjoitat B-lausunnon vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten (Yhteistyökumppanit-osio).

 Harkinnanvarainen kuntoutus

Harkinnanvarainen kuntoutus täydentää Kelan muuta kuntoutusta tai terveydenhuollon järjestämää kuntoutusta. Harkinnanvarainen kuntoutus on yksilöllistä, ja se voi toteutua laitoksessa tai olla avokuntoutusta.

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta erillisen vuosittaisen määrärahan puitteissa.

Kelan järjestämiä harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluja ovat:

  • kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
  • neuropsykologinen kuntoutus
  • moniammatillinen yksilökuntoutus
  • OPI-kurssit
  • LAKU-perhekuntoutus
  • Oma väylä -kuntoutus.

Lue lisää kuntoutusvaihtoehdoista (Henkilöasiakkaat-osio).

Potilas tarvitsee harkinnanvaraista kuntoutusta varten B-lausunnon, jossa hänelle suositellaan kuntoutusta. Poikkeuksena tästä on omaishoitajien kurssit, jonne ei tarvita B-lausuntoa.

Kenelle harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu?

Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille ja työelämässä oleville henkilöille. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoite on auttaa henkilöä pysymään työelämässä tai palaamaan sinne turvaamalla tai parantamalla hänen työ- tai toimintakykyään.

Harkinnanvaraista kuntoutusta järjestetään ja korvataan jonkin verran myös työelämän ulkopuolella oleville, kuten lapsille ja työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä oleville henkilöille. Lapsilla ja nuorilla tavoitteena on toiminta- ja opiskelukyvyn turvaaminen sekä lapsen tai nuoren perheen tukeminen. Kuntoutuksen tavoitteena on myös tukea työelämästä poissaolevan itsenäistä selviytymistä.

Näin kirjoitat lausunnon harkinnanvaraista kuntoutusta varten

Näin kirjoitat B-lausunnon harkinnanvaraista kuntoutusta varten (Yhteistyökumppanit-osio)

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle kuntoutuspsykoterapiasta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu?

Kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu potilaalle, jonka mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.

Kuntoutuspsykoterapian tarkoitus on edistää työ- tai opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä, työelämään siirtymistä tai sinne palaamista.

Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa vuodeksi kerrallaan ja sitä voi saada enintään 3 vuoden ajan. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa.

Kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe-, paripsykoterapiaa tai kuvataidepsykoterapiaa. 16–25-vuotiaiden terapia voi olla myös musiikkiterapiaa.

Uusi enintään 3 vuoden jakso voidaan korvata erityisin perustein, jos edellisen jakson päättymisestä on kulunut vähintään 5 vuotta.

Potilas voi saada Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Potilas on 16–67-vuotias.
  • Potilaalla on mielenterveyden häiriö, joka uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
  • Potilas on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kuukauden ajan asianmukaista hoitoa.
  • Muut hoito- tai kuntoutusmuodot eivät ole riittäviä työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi.
  • Kuntoutuspsykoterapialle asetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa enintään 3 vuoden mittaisella terapialla.
  • Hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksikössä on tehty yksilöllinen kuntoutuspsykoterapian tarpeen ja soveltuvuuden arvio.

Tietoa lääkärille ja potilaalle kuntoutuspsykoterapiasta

Jos tarvitset lisätietoa kuntoutuspsykoterapiasta, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Näin kirjoitat lausunnon

Katso ohjeet: Näin kirjoitat B-lausunnon kuntoutuspsykoterapiaa varten (Yhteistyökumppanit-osio).

Huomioi myös nämä

  • B-lausunnon laatii psykiatrian, lasten-, nuoriso- tai oikeuspsykiatrian erikoislääkäri. Julkisen terveydenhuollon psykiatrian yksikössä lausunnon voi laatia myös erikoistuva lääkäri.
    • 2. ja 3. vuoden osalta voidaan hyväksyä myös muun hoitavan lääkärin lausunto, jos terapia on edennyt suunnitelman mukaisesti.
    • Terapeutti laatii Kelaa varten jokaisesta terapiavuodesta terapiapalautteen, jonka potilas voi toimittaa lääkärille jatkolausunnon tekemistä varten.
    • Lääkärin vastaanottokäynnin tulee toteutua kasvokkain tai kuvallisen etäyhteyden välityksellä.
  • Jokaisessa B-lausunnossa tulee olla päihdeanamneesi ja tiedot lääkityksestä.

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle ammatillisesta kuntoutuksesta
  • tietoa työnantajalle ammatillisesta kuntoutuksesta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu?

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi sopivan ammattialan valintaan, opiskeluun, työllistymiseen, työelämässä pysymiseen tai työelämään palaamiseen.

Ammatillista kuntoutusta järjestää Kela, työeläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta työelämän ulkopuolella ja työelämässä vasta vähän aikaa olleille, joiden työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi.

Lisäksi Kela järjestää 16-29 –v. nuoren ammatillista kuntoutusta, jos nuoren toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja hän tarvitsee tukea elämänhallinnan, opiskelun tai työllistymisen edistämiseen. Nuorelta ei edellytetä sairautta tai vammaa. Nuoren ammatillista kuntoutusta varten ei tarvita B-lausuntoa.

Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta työelämässä oleville, joilla

  • sairaus tai vamma tulee todennäköisesti aiheuttamaan työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen
  • työkyvyttömyyden kehittymistä voidaan hidastaa tai estää kuntoutuksella.

Tapaturmavakuutusyhtiö korvaa ammatillisen kuntoutuksen työtapaturman jälkeen, jos kuntoutuksen tarve johtuu tapaturmasta ja sitä tarvitaan potilaan työuran jatkumiseksi.

Liikennevahinkovakuutusyhtiö korvaa ammatillista kuntoutusta liikennevahingon jälkeen samoilla periaatteilla kuin tapaturmavakuutusyhtiö työtapaturman jälkeen.

Tietoa lääkärille ja potilaalle ammatillisesta kuntoutuksesta

Jos tarvitset lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Kelan ammatillinen kuntoutus:

Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus:

Tietoa työnantajalle ja yrittäjälle Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta

Jos potilas on työsuhteessa, ohjaa työnantaja tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Jos potilas on yrittäjä, ohjaa hänet tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Näin kirjoitat lausunnon

Katso ohjeet: Näin kirjoitat B-lausunnon ammatillista kuntoutusta varten (Yhteistyökumppanit-osio).

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle nuoren kuntoutusraha on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle nuoren kuntoutusrahasta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle nuoren kuntoutusraha on tarkoitettu?

Potilas voi saada nuoren kuntoutusrahaa, jos

  • hän on 16–19-vuotias
  • työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuudet valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi
  • hän tarvitsee erityisiä tukitoimia, jotta voi opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työpaja tai työkokeilu)
  • kotikunnassa on laadittu opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS).

Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on tukea työelämään tähtäävää opiskelua tai kuntoutusta.

Yleensä Kela maksaa nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalta. Sitä voi saada myös yleissivistävän koulutuksen tai muun toiminnan ajalta (esim. työpaja tai työkokeilu), jos toiminta on osa nuoren ammatillista suunnitelmaa. Ammatillisen suunnitelman pitää varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää hänen työllistymistään.

Alle 20-vuotiaalla nuoren kuntoutusraha on ensisijainen etuus suhteessa työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Tietoa lääkärille ja potilaalle nuoren kuntoutusrahasta

Jos tarvitset lisätietoa ammatillisesta nuoren kuntoutusrahasta, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Näin kirjoitat lausunnon

Katso ohjeet: Näin kirjoitat B-lausunnon nuoren kuntoutusrahaa varten

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Lääkkeet

Alla on

  • tietoa lääkärille ja potilaalle lääkekorvauksista
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen lääkekorvausoikeutta varten.

Tietoa lääkärille ja potilaalle lääkekorvauksista

Jos tarvitset lisätietoa lääkekorvauksista, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Korvausoikeuden myöntämisen edellytykset

Korvausoikeus voidaan myöntää, jos Kelan päätöksen mukaiset edellytykset ja erillisselvitykset täyttyvät.

Näin kirjoitat lausunnon lääkekorvausoikeutta varten

Katso ohjeet: Näin kirjoitat B-lausunnon lääkkeen tai kliinisen ravintovalmisteen korvausoikeutta varten (Yhteistyökumppanit-osio).

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Muu tarkoitus

Huomioi seuraavat asiat, jos kirjoitat potilaalle B-lausunnon muuta tarkoitusta varten:

  1. Kirjoita vapaaseen tekstikenttään lausunnon tarkoitus.
  2. Täytä vain ne kohdat, jotka ovat tärkeitä lausunnon tarkoituksen kannalta.
    • Tällaisia kohtia ovat yleensä ainakin Sairaustiedot, Esitiedot (soveltuvilta osin) ja Allekirjoitus. Tarpeettomat kohdat voi jättää tyhjäksi.
  3. Varmista yhteistyössä potilaan kanssa, että valmis lausunto päätyy oikealle vastaanottajalle.

Toimintakyky

Toimintakyky muodostuu seuraavista osa-alueista:

  • fyysinen toimintakyky (ml. aistit)
  • psyykkinen toimintakyky
  • kognitiivinen toimintakyky
  • sosiaalinen toimintakyky.

Toimintaympäristö vaikuttaa toimintakykyyn paljon. Saman tehtävän suorittaminen voi olla jossakin paikassa helppoa ja toisessa vaikeaa.

Näin arvioit toimintakykyä

Ota huomioon seuraavat asiat, kun arvioit B-lausunnossa toimintakykyä:

  • Kerro, miten potilaalla todetut sairaudet tai vammat heikentävät toimintakykyä ja rajoittavat arkea. Kerro myös, miten, miten potilas selviää niiden kanssa.
  • Kirjoita lausuntoon ne esimerkit potilaan terveydentilasta, jotka ovat keskeisiä ja kuvaavat potilaan sairauden luonnetta (mm. tuore kliininen statustutkimus).
    • Esimerkiksi dominoivan yläraajan olkapään ongelmien ilmeneminen voidaan kuvata seuraavilla tavoilla:
      • Kotona potilaalla on vaikeuksia pukeutua, ruokailla, pestä hampaita ja hiuksia, ottaa esineitä ylähyllyltä tai kantaa raskaita kauppakasseja.
      • Töissä hartiatason yläpuolella työskentely on mahdotonta. Painavien esineiden siirtely ja hyllyttäminen on vaikeampaa. Vaikeampaa on myös tikapuilla kiipeäminen, kuorma-auton ratin kääntely pidemmillä ajomatkoilla tai hiirellä tehtävä erityistä tarkkuutta vaativa työ, joka kestää päivittäin useita tunteja.
  • Mainitse tietolähde, jos kuvaus kotona ja työelämässä ilmenevistä ongelmista perustuu potilaan tai lähiomaisen kertomukseen.
  • Fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn rajoitusten pitää ilmetä kliinisessä statustutkimuksessa ja muissa tehdyissä tutkimuksissa.
    • Kirjaa statustutkimukseen esimerkiksi sairaan nivelen stabiliteetti, liikelaajuudet, kivuliaisuus ja sitä liikuttavien tai tukevien lihasten voimat sekä suoranaiset sairauslöydökset (esim. niveltulehdus).
    • Psyykkisten sairauksien yhteydessä on suositeltavaa käyttää strukturoituja toimintakyvyn arviointimenetelmiä (esim. SOFAS ja SDS).
  • Kerro toimintakyvyn kuvauksessa myös asioista, joiden suorittaminen onnistuu sairaudesta tai vammasta huolimatta.
    • Tieto on erityisen hyödyllinen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa.
    • Useimmissa töissä on myös erilaisia tehtäviä. Potilas ei ehkä pysty tekemään kaikkia niitä, mutta saattaa selvitä joistakin tehtävistä auttavasti ja joistakin hyvin.
    • Esimerkiksi keskivaikeasta masennuksesta kärsivä potilas saattaa selvitä rutiininomaisista kirjallisista tehtävistä, mutta suorat asiakaskontaktit kuormittavat liikaa. Tällöin työhön paluuta voidaan tukea muokkaamalla potilaan työnkuvaa ja hyödyntämällä osasairauspäivää.

Lue lisää

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Työkyky ja kuntoutus

Sairausryhmäkohtaisten sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien tavoitteena on ylläpitää ja tukea työ- ja toimintakykyä, kun sairastuminen tai vammautuminen muuttaa elämäntilannetta ja kun potilas tarvitsee laaja-alaista tukea.

Kuntoutuskurssin tavoitteena on kuntoutujan fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen työ-, opiskelu- tai toimintakyvyn kohentaminen sekä aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen.

Kurssille osallistuvan kuntoutujan pitää selviytyä ryhmämuotoisesta ohjelmasta.

Jos kuntoutujalla on laaja-alainen oireisto tai hän tarvitsee yksilöllisempää tukea, ensisijainen kuntoutusmuoto on moniammatillinen yksilöllinen kuntoutusjakso.

Lue lisää

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Kela kehittää ja kokeilee uusia kuntoutuspalveluja erilaisissa hankkeissa.

Tutustu käynnissä oleviin Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeisiin (Yhteistyökumppanit-osio).

Ammatillinen kuntoutus

Alla on

  • tietoa siitä, kenelle KIILA-kuntoutus on tarkoitettu
  • tietoa lääkärille ja potilaalle KIILA-kuntoutuksesta
  • tietoa työnantajalle ja yrittäjälle KIILA-kuntoutuksesta
  • ohjeet lausunnon kirjoittamiseen.

Kenelle KIILA-kuntoutus on tarkoitettu?

 KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea työelämässä pysymistä. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on tarkoitettu työsuhteessa olevalle henkilölle silloin, kun hän tarvitsee laaja-alaista moniammatillista kuntoutusta eivätkä työpaikan toimenpiteet riitä.

KIILA-kuntoutus on Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta.

Potilas voi saada KIILA-kuntoutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • Potilas on alle 67-vuotias.
  • Potilas on työsuhteessa tai toimii yrittäjänä,
  • Sairaus vaikeuttaa työskentelyä.
  • Potilaan terveydentila täyttää kriteerit, joiden perusteella voi saada Kelan ammatillista kuntoutusta.

Tietoa lääkärille ja potilaalle KIILA-kuntoutuksesta

Jos tarvitset lisätietoa KIILA-kuntoutuksesta, tutustu alla oleviin sivuihin. Ohjaa myös potilas tutustumaan sivuihin.

Tietoa työnantajalle ja yrittäjälle KIILA-kuntoutuksesta

Jos potilas on työsuhteessa, ohjaa työnantaja tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Jos potilas on yrittäjä, ohjaa hänet tutustumaan alla oleviin sivuihin.

Näin kirjoitat lausunnon

Katso ohjeet: B-lausunto ammatillista kuntoutusta varten (Yhteistyökumppanit-osio)

Huomioi myös nämä

  • KIILA-kuntoutus pitää aloittaa riittävän varhain työssä jatkamisen turvaamiseksi.
  • KIILA-kuntoutusta järjestetään kurssipalveluna tai yksilöpalveluna.

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Työkykyä koskevat johtopäätökset

Hoitava lääkäri esittää arvionsa potilaan työkyvystä B-lausunnon kohdassa ”Johtopäätökset”. Lääketieteellisessä arviossa työkyvyllä tarkoitetaan potilaan toimintakyvyn suhdetta työn tai opiskelun vaatimuksiin. Opiskelijan työkyky rinnastetaan kykyyn opiskella.

Lääkäri voi myös kieltäytyä arvioimasta työkykyä, jos hänellä ei ole mielestään riittäviä edellytyksiä siihen. Yleensä on kuitenkin toivottavaa ottaa kantaa työkykyyn.

Näin arvioit työkykyä

Ota huomioon seuraavat asiat, kun arvioit työkykyä B-lausunnossa:

  • Työkykyarvion pitää perustua seuraaviin, B-lausunnossa aikaisemmin esitettyihin tietoihin:
    • potilaan sairaudet
    • tutkimustulokset (ml. lääkärin tekemä tuore kliininen statustutkimus)
    • toimintakyvyn ongelmat
    • sairauksien hoitojen ja kuntoutusten tulokset
    • nykyhoito
    • hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
  • Yleensä työkykyä arvioidaan suhteessa potilaan omaan työhön. Siksi työ tai ammatti pitää kuvata lausunnossa riittävällä tarkkuudella.
    • Jos potilas on työtön, työkykyä arvioidaan suhteessa sellaisiin töihin, joista hän on jäänyt työttömäksi tai joita hän hakee.
  • Ammattinimike (esim. siivooja) ei kerro työn sisällöstä riittävästi. Kerro arviossa, minkälaisessa yksikössä potilas työskentelee (esim. rakennusyrityksessä tai rakennustyömaalla, jolloin työnä on rakennussiivous).
  • Kun arvioit työkyvyttömyyden kestoa, ota huomioon sairauden luonnollinen kulku sekä hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet parantaa toimintakykyä.
    • Noudata varovaisuutta, kun arvioit tuoreesta työkyvyttömyysjaksosta johtuvan sairausloman kestoa.
  • Jos potilaan työkyvyttömyys pitkittyy, arvioi, voisiko työhön palaamista tukea kuntoutuksella.

Huomioi myös tämä

Kela tai muu vakuutuslaitos tekee päätöksen siitä, onko kyseessä johonkin etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys (esim. sairauspäivärahaan tai kuntoutustukeen).

Lääkärilinja

Lääkärilinjalla Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin. Linjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki ja työuraeläke haetaan työeläkeyhtiöstä (työeläke.fi). Kela ei maksa niitä.

Lisätietoja

Kela.fin Terveydenhuolto ja lääkärit -osiosta löydät vastauksen moneen kysymykseen. Siellä palvelee myös yhteistyökumppanien chatti ma–pe klo 9–15.

Kelan asiantuntijalääkärit vastaavat lääkäreiden kysymyksiin ma–pe klo 9–15 numerossa 020 371 015.  

Lääkärilinjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista, lääkkeiden korvaamisesta ja ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Sivu päivitetty 21.11.2024