Erityishoitorahan määrä ja maksaminen | Henkilöasiakkaat | KelaSiirry sisältöön

Erityishoitorahan määrä ja maksaminen

Erityishoitoraha määräytyy vuositulon perusteella. Voit arvioida erityishoitorahasi määrän erityishoitorahan laskurilla. Jos haluat laskea päivärahan määrän itse, käytä laskukaavaa. Esimerkki erityishoitorahasta.

Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Vuositulon laskennassa huomioitavat tulot. 

Vuositulon laskeminen 3 kuukauden tulojen perusteella

Tietyissä tilanteissa päivärahan määrä voidaan laskea 3 kuukauden tulojen perusteella. Tällöin vuosituloja ei lasketa koko 12 kuukauden tarkastelujakson perusteella, vaan tarkastelujakson viimeisten 3 kuukauden perusteella. Päätös erityishoitorahasta voidaan antaa sen jälkeen, kun tarkastelujakso on kulunut.

Erityishoitorahan maksaminen

Erityishoitorahassa ei ole omavastuuaikaa. Se maksetaan jälkikäteen arkipäiviltä. Arkipäivä ovat päivät maanantaista lauantaihin. Arkipyhiä ei lasketa arkipäiviksi.

Sairaalahoidon ajalta erityishoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille, jos hoitavan lääkärin mukaan molempien osallistuminen on tarpeellista.

Myös kuntoutuksen aikana erityishoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille samalta ajalta.

Kela toimittaa tiedon maksamastaan erityishoitorahasta tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä.

Enimmäisaika

Erityishoitorahapäivät ovat lapsikohtaisia. Molempien vanhempien saamat erityishoitorahapäivät siis lasketaan yhteen.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden poliklinikka- tai sairaalahoidosta tai kuntoutuksesta enintään 60 arkipäivän ajan.

Kotihoidon ajalta erityishoitorahaa maksetaan 60 arkipäivää.

Lisäpäiviä erityishoitorahaan

Erityisestä hoidollisesta syystä erityishoitorahaa voidaan maksaa kotihoitoon enintään 30 lisäarkipäivää.

Enimmäisaikojen ylittävältä osalta erityishoitorahaa voi saada vain painavasta lääketieteellisestä syystä, jos lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän hoidon toteuttaminen tai sairauden odottamaton paheneminen edellyttää edelleen vanhemman jatkuvaa läsnäoloa.

Painavia lääketieteellisiä syitä ovat:

  • hengenvaarallinen tila, joka edellyttää lapsen jatkuvaa valvontaa
  • vaikeiden tapaturmien ja palovammojen jälkihoito
  • kuolevan lapsen hoito
  • dialyysihoitoa vaativan lapsen hoito, kun se edellyttää lapsen jatkuvaa valvontaa ja vanhemman läsnäoloa sekä
  • muu vastaava painava lääketieteellinen syy.

Lue lisää

Sivu päivitetty 12.8.2024