Ohjeet kunnille työllisyyspalvelujen ja kotoutumislain uudistukseen

Kun työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025, on tärkeää varmistaa, että työttömät työnhakijat saavat tarvitsemansa tuet myös uudistuksen jälkeen.

Tällaisia Kelan myöntämiä tukia ovat muun muassa

• työttömyystuet
• yleinen asumistuki
• perustoimeentulotuki
• sairastamisen tuet
• kuntoutus ja kuntoutusraha.

Kela tekee päätöksen työttömyystuen maksamisesta työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Lausunnossa määritellään, onko henkilö työtön työnhakija ja onko työttömyystuen maksamiselle mitään estettä. Tällä hetkellä Kela saa työvoimapoliittisia lausuntoja TE-palveluilta ja työllisyyden kuntakokeiluilta. 1.1.2025 alkaen kuntien muodostamat työllisyysalueet laativat suuriman osan lausunnoista.

Kelan maksamien työttömyystukien kannalta tärkeintä on varmistaa, että

• Kela saa työvoimapoliittisen lausunnon ajoissa
• työvoimapoliittinen lausunto sisältää olennaiset asiat.

Näin Kela voi ratkaista tukihakemuksen ja maksaa tuen työttömälle työnhakijalle.

Työtön työnhakija voi lisäksi saada Kelasta yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea, jos hänen tulonsa ovat pienet eivätkä riitä välttämättömiin arjen menoihin. Työllisyyspalvelut voivat ohjata asiakasta Kelaan hakemaan näitä tukia.

Jos työtön työnhakija sairastuu, hän voi saada Kelasta sairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha-aika ei kuluta peruspäivärahan tai ansiopäivärahan enimmäisaikaa.

Kelan kuntoutuspalveluilla tuetaan työttömän työnhakijan työkykyä. Kuntoutuksen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa. Kela ja työvoimaviranomaisena toimiva kunta tai kuntayhtymä voivat yhdessä asiakkaan kanssa arvioida tarvetta Kelan järjestämään kuntoutukseen.

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYM)​ on toimintamalli, jossa työvoimaviranomaisena toimiva kunta tai kuntayhtymä, hyvinvointialue ja Kela arvioivat yhdessä työttömän palvelutarpeen ja suunnittelevat hänelle tarkoituksenmukaiset palvelut. Yhteistyö työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan välillä varmistetaan sopimuksella.

Työvoimaviranomaisen tehtävänä on yhdessä kumppanien kanssa

• arvioida monialaista tukea tarvitsevien työttömien asiakkaiden palvelutarve
• suunnitella monialaisen tuen palvelut kokonaisuuksiksi
• vastata asiakkaiden työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja työtön laativat yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman. Kela osallistuu suunnitelman laatimiseen, jos työttömällä on tarve saada Kelan järjestämää kuntoutusta.

Kela osallistuu alueellisiin, työllisyysalueiden johdolla toimiviin valmisteluryhmiin, joissa suunnitellaan TYM-toimintamallia. Jatkossa alueellinen yhteistyö on erityisen tärkeää monialaista tukea tarvitsevien aikuisten ja nuorten asiakkaiden palveluissa.

Kelan tavoitteena on olla yhteistyössä vahvasti mukana. Lähtökohtaisesti Kela tekee yhteistyötä etäyhteydellä. Alueellisten erojen takia yhteistyötavat ja yhteydenpito voivat kuitenkin vaihdella. Kelan valtakunnallinen viranomaislinja ohjaa tarvittaessa työllisyysalueiden kyselyt oikealle alueellisesta yhteistyöstä vastaavalle taholle Kelassa.

Työllisyyspalveluiden uudistus laajentaa kuntien vastuuta työttömyystukien rahoituksesta. Sen lisäksi, että kunnat osallistuvat työmarkkinatuen rahoitukseen, ne alkavat rahoittaa osan peruspäivärahasta ja ansiopäivärahasta.

Kuntien rahoitusvastuu myös alkaa aiempaa lyhyemmän työttömyyden jälkeen ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan 5 arkipäivältä viikossa. Vuoden 2025 alusta kunnan rahoitusvastuu alkaa, kun työttömyystukea on maksettu kunnassa asuvalle työttömälle 100 päivän ajan.

Kunnan rahoitusosuus on

• 10 % kun työttömyystukea on maksettu 101–200 päivää.
• 20 % kun työttömyystukea on maksettu 201–300 päivää.
• 30 % kun työttömyystukea on maksettu 301–400 päivää.
• 40 % kun työttömyystukea on maksettu yli 400 päivää.
• 50% kun työmarkkinatukea maksettu yli 700 päivää.

Kun työtön työnhakija siirtyy tuelta toiselle, kertyneet maksupäivät siirtyvät mukana. Vain työssäoloehdon täyttyminen nollaa päivät.

Laskutuksessa käytetyt päivien lukumäärät voivat poiketa työttömyystuen enimmäisajan päivistä, koska ne lasketaan eri tavoin. Laskutuksessa päivät lasketaan aina kokonaisina päivinä, vaikka asiakkaalle maksettaisiin soviteltua etuutta.

Vuoden 2025 alusta Kela alkaa laskuttaa kunnilta niiden osuuden kaikista kolmesta työttömyystuesta eli Kelan maksamasta työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta sekä työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2024 työmarkkinatuista Kela laskuttaa kuntia vielä vanhojen sääntöjen mukaan ja vuoden 2025 työttömyystuista uusien sääntöjen mukaisesti.

Kela laskuttaa kuntia jälkikäteen kalenterikuukausittain. Niinpä kunnat saavat ensimmäiset uusien sääntöjen mukaiset laskut helmikuussa 2025. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha laskutetaan erikseen. Kunta voi näin saada siirtymävaiheessa jonkin aikaa Kelalta joka kuukausi kaikkiaan neljä laskua työttömyystukien rahoitusosuuksista.

Kunta voi tarkistaa laskua koskevat tiedot etuustietopalvelu Kelmusta.

Kelan tuet ja palvelut ovat osa kotoutumista edistäviä palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kela huomioi Suomeen muuttaneet palveluissaan ja viestinnässään. Lisäksi Kela tarjoaa muille kotoutumisen toimijoille ajantasaista tietoa Kelan etuuksista ja palveluista.

• Kelan tuet Suomeen muuttaneelle (pdf)

1.1.2025 alkaen Kela yhdistää Migrin oleskelulupatiedot tietoihin kotihoidon tuen saajista. Kela toimittaa nämä tiedot kuntiin Kelan etuustietopalvelu Kelmun kautta. Julkaisemme myöhemmin ohjeet siitä, mistä ja miten nämä tiedot voi tarkistaa.

Kun työvoimaviranomaisena toimiva kunta tai kuntayhtymä hoitaa TYM-palveluun liittyviä tehtäviä yhdessä Kelan ja hyvinvointialueen alueen kanssa, tehtävää hoitavalla työntekijällä on oikeus saada tietoa asiakkaan Kela-etuuksista.

Lisäksi työttömän kotikunnalla on oikeus saada tietoa työttömyystukien kuntalaskutuksesta. Laskutustiedot sisältävät luettelon henkilöistä, joiden työttömyystuen maksuun kunta osallistuu, ja erittelyn kuukauden aikana maksetuista, palautetuista ja korjatuista työttömyystuista.

Kunnan työntekijän tiedonsaantioikeus voi perustua myös lakiin kotoutumisen edistämisestä.
Jos kunnalla on vastaanottokeskustoimintaa, tiedonsaantioikeus voi perustua lakiin henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa.

Lue lisää

• Tietojen luovuttaminen, tiedonvaihto ja asiakkaan suostumus tiedonvaihtoon
• Kelan etuustietopalvelu Kelmun käyttö ja mitä Suomi.fi-valtuuksia palvelun käyttäjä tarvitsee omalta työnantajaltaan

• Ohje kunnalle:_Etuustiedot, valtuudet ja käyttötarkoitukset Kelmussa_2024

Työvoimaviranomaisina toimivat kunnat ja kuntayhtymät voivat hyödyntää seuraavia Kelan asiointipalveluja:

• etuustietopalvelu Kelmu
• ajanvarausjärjestelmä
• asiointipalvelut työnantajille.

Jotta kunnan tai kuntayhtymän työntekijä voi käyttää asiointipalveluja, hän tarvitsee vahvan sähköisen tunnistautumistavan ja työtehtäviensä mukaiset Suomi.fi-valtuudet. Etuustietopalvelu Kelmu on tarkoitettu vain niille työntekijöille, joilla on lain mukaan oikeus saada tietoja Kelasta.

Kelmun sopimuksiin ja toiminnallisuuksiin tulee muutoksia loppuvuonna 2024 ja vuoden 2025 alussa. Kela päivittää tiedot muutoksista tälle sivulle.

Tee valtuushakemus ajoissa Digi- ja väestötietovirastolle

Kunnan tai kuntayhtymän täytyy itse antaa työntekijöilleen ne Suomi.fi-valtuudet, joita työntekijä tarvitsee. Uusien valtuustyyppien osalta kunnan täytyy ensin hakea nimetyille henkilöille oikeutta valtuuksien antamiseen Digi- ja väestötietovirastolta. Yhdellä hakemuksella voi hakea kaikki tarvittavat valtuudet kerralla.

Lue lisää

• valtuushakemuksesta (suomi.fi)
• virkailijavaltuuttamispalvelusta (dvv.fi).

Anna Suomi.fi-valtuudet työntekijöille

1. Tutustu ohjeeseen: Valtuuksien antaminen organisaationa (suomi.fi).
2. Tarkista, mitä Suomi.fi-valtuuksia kunnan työntekijä voi tarvita

• etuustietopalvelu Kelmussa
• ajanvarauspalvelussa
• työnantajan asiointipalvelussa.

Anna työntekijöille valtuus tai valtuudet, joita he tarvitsevat työssään. Näin voit antaa useita valtuuksia kerralla (suomi.fi).

Jos sinulla on kysyttävää valtuutusoikeuden hakemisesta tai valtuuksien antamisesta, ota yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalveluun. Jos sinulla on kysyttävää Kelan käyttämistä Suomi.fi-valtuuksista, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen suomi.fi.kelassa@kela.fi.

TE24-uudistuksessa valtiolta siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen tuhansia työntekijöitä. Näiden työntekijöiden Kela-asiat, kuten sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat, kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon.

Osalla siirtyvistä työntekijöistä palkallinen poissaolo, kuten sairauspoissaolo tai vanhempainvapaa, voi jatkua yli vuodenvaihteen. Näissä tapauksissa etuuden hakija vaihtuu kunnaksi tai kuntayhtymäksi 1.1.2025.

Työnantajana kunta tai kuntayhtymä voi hakea Kelasta etuuksia, työterveyshuollon korvauksia ja kuntoutusta työntekijöilleen. Työterveyshuollon korvauksia voi hakea 6 kk jälkikäteen.

Lue lisää

• Kelan etuuksista työnantajille
• työterveyshuollon järjestämisestä
• työkyvyn tuen ja kuntoutuksen keinoista
• Kelan tarjoamasta tuesta työnantajille.

Tarjoamme kunnille ja muille yhteistyökumppaneillemme neuvontaa valtakunnallisesti:

• Kelan viranomaislinja palvelee ma–pe klo 9–15 numerossa 020 692 235.
• Kiireetöntä neuvontaa saa lähettämällä suojattua sähköpostia osoitteeseen kumppanit.neuvonta@kela.fi.

Viestimme Kelan alueellisista yhteystiedoista suoraan paikallisille yhteistyökumppaneille.